Maailman mielenterveyspäivä 2015: Mitä kriisituki on? Tukihenkilön näkökulma.

Tänään on Maailman terveysjärjestön organisoima Maailman mielenterveyspäivä. Sen kunniaksi ja innoittamana haluan kirjoittaa muutaman sanasen siitä, että mitä kriisituki on ja miten sitä saa. En ole aiemmin sitä tarkemmin maininnut, mutta työskentelen tukihenkilönä kriisikeskuksessa. Tässä vaiheessa on oleellista huomioida, että asun Britanniassa, joten työpaikkani käytännöt eivät vastaa suoraan suomalaisten kriisikeskusten toimintaa. Postaukseni pointti liittyy yleisemmin avun hakemiseen ns. matalankynnyksen palveluissa, joten toivon tekstin teeman olevan melko universaali.

Mitä kriisituki on?

Kriisituen tarkoitus on antaa rakentavia keinoja käsitellä kriisiä ja selviytyä siitä. Minä työskentelen ainoastaan yksilötasolla, mutta kriisikeskukset tarjoavat palveluita usein myös pariskunnille ja perheille. Eri kriisipalveluilla on omat kriteerinsä, joilla palvelulle sopivat kriisit määritellään, mutta useimmiten kriiseillä mielenterveyspalveluissa tarkoitetaan kohtuuttoman suurta ahdistusta tai paniikkia, masennusta, loppuunpalamista, itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja. Kriisipalveluita käyttääkseen ei tarvitse olla mielenterveyteen liittyvää diagnoosia, vaan tällaisten palveluiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on nimenomaan pitkittyneiden ongelmien ennaltaehkäisy.

On myös tärkeää huomata, että jokaisen yksilön kriisikynnys on eri. Kriisien vertailu ei ole rakentavaa! Monet ajattelevat, että oma kriisi ei ole tarpeeksi merkittävä, koska jollain muulla voi olla suurempi ongelma. Asiakkaani usein ajattelevat myös, että he kuormittavat kriisipalveluita tarpeettomasti 'vähäpätöisillä' ongelmillaan. Mikäli tällainen ajattelu estää sinua hakemasta apua, lopeta sellainen nyt.Tällainen ajattelu on hyvin tyypillistä erityisesti masentuneilla ihmisillä jai niillä, joilla on huono itsetunto.

Kriisitukea tarjotaan puhelimitse ja kasvokkain.

Mitä tapahtuu, kun soitan kriisipalveluun?

Kriisipalvelut eivät yleensä ole kliinisiä, mikä tarkoittaa sitä, että palvelu on asiakaslähtöistä. Tukea tai tiettyjä palveluita ei tyrkytetä, asiakasta ei diagnosoida, asiakkaalle ei kerrota, että mitä hänen tulisi tehdä, eikä asiakasta tuomita tai arvostella.Tämä pätee myös asiakkaisiin, joilla on rikollistausta.

Kriisituki ei myöskään ole terapiamuoto, minkä vuoksi se ei sovellu pitkäaikaiseksi tukimuodoksi. Sen sijaan palveluiden tarjoama tuki on tilapäistä keskusteluapua. Se on asiakkaan tilaisuus purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan kiireettömästi huolehtimatta siitä, että kuulostaako hän 'oudolta', 'hullulta' tai 'tyhmältä'. Mitä todennäköisemmin me työntekijät olemme kuulleet samantyyppisiä tarinoita ennenkin, eikä meitä ole helppo hetkauttaa. Juttelen joka vuorossa ihmisten kanssa, jotka ovat itsemurhan partaalla tai jopa jo ottaneet vaikkapa yliannostuksen lääkkeitä. Me ihmiset emme ajattele selkeästi kriisitilanteissa, joten yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseni koen lempeänä järjen äänenä toimimisen. Tällainen ala myös vetää ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveysongelmista.  

On todennäköistä, että ottaessasi yhteyttä kriisipalveluun, kanssasi juttelevalla työntekijällä voi olla samankaltaisia kokemuksia kuin sinulla!

Moniin kriisipalveluihin voi soittaa täysin nimettömänä.

Mitä teen kriisituen jälkeen?

Tärkeänä osana kriisipalveluun kuuluu asiakkaan ohjaaminen muihin hänelle soveltuviin palveluihin, mikäli asiakas on niistä kiinnostunut. Kuten aiemmin mainitsin, kriisituki on vain väliaikaista, eikä täten sovellu pitkäaikaiseen kuntoutukseen. Kriisityöntekijät ovat paikallisten terapia-, ja tukipalveluiden asiantuntijoita. Heiltä saa tietoa eri mielenterveysongelmien lääke-, ja terapiahoidosta, ja miten terapiaan voi hakeutua. Tietoa voi saada myös muista kriisiin liittyvistä ongelmista, kuten rahavaikeuksista, työttömyydestä ja aineriippuvuuksista. 

Kriisipalvelussa ei kerrota mitä asiakkaan tulisi tehdä. Hänelle tarjotaan erilaisia välineitä kriisin hallintaan, mutta on täysin asiakkaasta kiinni mitä hän tekee kriisituen jälkeen.

Sinun ei tarvitse jaksaa yksin.

Jos koet tarvitsevasi tai haluavasi keskuteluapua elämän ongelmatilanteessa, Suomen valtakunnallinen kriisipuhelin on tavoitettavissa numerosta 010 195 202. Linja on avoin arkisin klo 9.00-7.00 ja viikonloppuisin ja pyhinä klo 15.00-7.00. 

Paikallisista kriisikeskuksista saatte tietoa kotikuntanne verkkosivuilta.